Minä ympäristövaikuttajana

Luvun sisältö:

Lämmittelyharjoituksia
Arvojana
Pienryhmäkeskustelu ympäristöasenteista
Jos kaikki olisi mahdollista
Matkatavaralista autiolle saarelle
Aineettomia lahjoja -pantomiimi
Runoselfie

Pääharjoituksia
Arvomuotokuva
Turhien ja tarpeellisten tuotteiden mainoksia
Minun ilmastotaitoni
Vaikuttava keskustelu-sarjakuva
Rohkeus: Räppiä paremman maailman puolesta
Ilmastosankareita
Jatkoharjoitus: Sankarin matka
Jatkoharjoitus: Elokuva ilmastosupersankarista
Omat yhteisöni

Lämmittelyharjoituksia

Tavoitteet:
Minä ympäristövaikuttajana -lämmittelyharjoitusten tavoitteena on rakentaa ryhmään turvallinen ja kannustava ilmapiiri, vahvistaa osallistujien myönteistä käsitystä itsestä ja omista vaikutusmahdollisuuksista sekä herätellä osallistujia omien ympäristöasenteiden havainnointiin. Yläkoulu ja lukio: Harjoitukset edistävät laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ajattelu ja oppimaan oppiminen; itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; osallistuminen,
vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; hyvinvointiosaaminen, eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitukset edistävät tavoitteita sanataiteilijana kehittyminen ja omaääninen kirjoittaminen – harjoituksissa sanallistetaan itselle tärkeitä arvoja kirjoittamisen lähtökohtana ja laajennetaan kuvittelukykyä.

Ryhmässä:

Arvojana
(15 min)

Opettaja lukee väitteen, ja osallistujat asettuvat kuvitteelliselle janalle sen mukaan, kuinka samaa tai eri mieltä ovat väitteen kanssa. Jokaisen väitteen jälkeen keskustellaan väitteen herättämistä ajatuksista noin minuutin ajan jonkun lähellä seisovan osallistujan kanssa.

Väitteet:

– Minulla on rakas harrastus, jossa haluan kehittyä.

– Saan voimaa luonnosta, kuten ulkoilusta tai ajan viettämisestä eläinten kanssa.

– Minulle tärkeää on viettää paljon aikaa läheisteni seurassa, kuten ystävien tai perheen kanssa.

– En jaksaisi ajatella ilmastonmuutosta.

– Haluan vaikuttaa poliittisiin päättäjiin, jotta he tekisivät tehokkaita ilmastotoimia.

– Haluan arjessani tehdä mahdollisimman ympäristöystävällisiä valintoja.

– Pyrin ostamaan tuotteita, jotka ovat eettisesti toimivien yritysten tuottamia.

– Minulle tärkeintä on toteuttaa omia unelmiani ilmastonmuutoksesta huolimatta.

– Minulle tärkeintä on huolehtia itseni ja läheisteni hyvinvoinnista.

Pienryhmäkeskustelu ympäristöasenteista
(10 min)

Pienryhmäkeskustelu: Mikä vaihtoehdoista kuvaa ympäristökriisiin liittyvää ajatteluasi parhaiten? Pohtikaa myös yhdessä, mitä hyviä ja huonoja puolia eri vaihtoehdoissa on.

1) Ympäristöongelmat ratkeavat ympäristövaikuttamisella, kuten luonnon monimuotoisuutta suojelemalla tai kulutusta vähentämällä.

2) Ympäristöongelmat ratkeavat teknologian avulla.

3) Tärkeintä on varautua katastrofiin, koska tilanne on niin vakava.

4) Ympäristöongelmat ratkeavat yhteiskunnallisella vallankumouksella.

5) Jokin muu, mikä?

Harjoitus pohjautuu Luonto ja tunteet -sivuston Työkalupakin ideoihin, https://www.luontojatunteet.fi, ja sen on tähän opetusmateriaaliin muotoillut Henna Laininen.

Jos kaikki olisi mahdollista
(10 min)

Viritellään mielikuvitusta keksimällä luovia ratkaisuja ympäristökriisin kohtaamiseen. Opettaja esittää ryhmälle kysymyksen: “Jos kaikki olisi mahdollista, miten suojelisit elämää maapallolla?” Kysymykseen ideoidaan mahdollisimman monia erilaisia ratkaisuja:

– nopea ratkaisu
– hauska ratkaisu
– edullinen ratkaisu
– teknologinen ratkaisu
– luonnonmukainen ratkaisu
– musikaalinen ratkaisu
– paikallinen ratkaisu
– yhteisöllinen ratkaisu
– värikäs ratkaisu

Toteutustapa 1: Jokainen kirjoittaa omat ideansa paperille.

Toteutustapa 2: Ryhmä ideoi ratkaisuja suullisesti ja opettaja kirjaa ideat taululle jokaisen toteutustavan alle.

Lähtökohtana on hyväksyä kaikenlaiset ideat – myös kummalliset tai mahdottoman tuntuiset. Vapaa ideointi saattaa johtaa oivalluksiin, joista myöhemmin kehittyy jotain toteuttamiskelpoista!

Vaihtoehtoinen toteutustapa:
Nostetaan kangaskassista esineitä yksi kerrallaan. Keksitään ratkaisu, jossa esinettä käytetään konkreettisesti tai vertauskuvallisesti. Esimerkiksi: esineenä pallo, ratkaisu: “Maailman päättäjät kutsutaan meditaatiohetkeen tuijottamaan palloa. Sen jälkeen he tajuavat, että meillä on vain yksi maapallo, ja onnistuvat neuvottelemaan tehokkaita ilmastotoimia.”

Ympäristökriisin työkalupakki
(10 min)

Jokaisella on 5 minuuttia aikaa etsiä tavaroidensa joukosta ja lähiympäristöstä 3–5 pientä esinettä, jotka kuvaavat omia työkaluja ympäristökriisin kohtaamiseen. Työkalut voivat liittyä monenlaisiin itselle ajankohtaisiin teemoihin, kuten jaksamisen lähteisiin, ympäristökriisistä selviytymiseen tai ympäristövaikuttamiseen. Työkalujen merkitykset kirjoitetaan itselle muistiin ranskalaisin viivoin. Sen jälkeen esitellään työkalut parille. Esimerkiksi:

“Pyyhekumi – Minulle on tärkeää välillä pyyhkiä ympäristökriisi pois mielestäni esimerkiksi hauskaa elokuvaa katselemalla.”

“Eväsleipä – Haluan vaikuttaa ympäristökriisiin syömällä kasvisruokaa.”

“Glitterkynä – Minulle elämässä tärkeää on luovuus ja unelmointi.”

Harjoituksen ovat ideoineet tutkija-draamakasvattaja Anna Lehtonen ja tanssi- ja teatteripedagogi Nella Turkki.

Matkatavaralista autiolle saarelle
(10 min)

Pohditaan leikkimielisesti, mitkä asiat omassa elämässä ovat kaikkein tärkeimpiä elinvoiman säilyttämisen ja selviytymisen kannalta. Listataan ensimmäisenä mieleen tulevat vastaukset alla oleviin kysymyksiin (2 min/ kysymys). Lopuksi jaetaan ideat parin kanssa ja voidaan myös perustella omia valintoja.

1) Viisi asiaa, joita ilman et voisi elää. Asiat voivat olla mitä tahansa, kuten sinulle tärkeitä tekemisiä, esineitä, tunteita tai arvoja (esim. villasukat, vapaus).

2) Viisi ihmistä tai muuta olentoa, joita ilman et olisi sinä.

3) Viisi esinettä, jotka ottaisit mukaasi, jos joutuisit selviytymään kuukauden ajan yksin autiolla saarella. (Saari sijaitsee kotimaassasi, ja saat valita, mihin vuodenaikaan menisit saarelle.)

Harjoituksessa on hyödynnetty luovan kirjoittamisen opettaja, kirjailija Taija Tuomisen ohjaamaa sanataideharjoitusta Viisi ihmistä, joita ilman en olisi minä.

Aineettomia lahjoja -pantomiimi
(15 min)

Ojennetaan vuorotellen parille elekielen avulla paketti. Pari avaa paketin, ilahtuu lahjasta ja ottaa lahjan käyttöön elekielellä. Lahjoja antaessa voi varioida elekielen avulla niiden kokoa, muotoa, painoa ja sitä, mistä paketti otetaan esiin. Sopii ryhmälle, joka pitää esiintymisestä. Opettaja voi harjoituksen alussa tuoda esiin sen, että hyvinvointi rakentuu monista asioista. Ihminen tarvitsee riittävästi ravintoa, vettä ja suojaa mutta myös läheisiä suhteita sekä mielekästä tekemistä ollakseen onnellinen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi olisi tärkeää vähentää turhaa kulutusta. Tässä harjoituksessa kokeillaan leikkimielisesti, miten tavaroiden sijaan ystävää voi ilahduttaa aineettomilla lahjoilla.

Harjoitus perustuu improvisaatioteatteriohjaaja Keith Johnstonen harjoitukseen “Lahjat” kirjassa Impro: Improvisoinnista iloa elämään ja esiintymiseen (Yliopistopaino 1996, suom. Simo Routarinne, s. 100) ja sen on tähän opetusmateriaaliin muotoillut ja soveltanut Henna Laininen.

Yksin tai ryhmässä:

Runoselfie
(10 min)

Vahvistetaan myönteistä käsitystä itsestä ja omista vaikutusmahdollisuuksista vastaamalla alla oleviin kysymyksiin. Kootaan vastausten pohjalta runoselfie eli runomuotokuva itsestä tässä olevan runokaavan avulla.

1) Kolme asiaa, jotka osaan hyvin (verbejä):

2) Kolme ominaisuutta, joista pidän itsessäni (adjektiiveja):

3) Lempisääni (adjektiivi):

4) Lempipaikkani:

5) Lempieläimeni:

6) Lempiharrastukseni (verbi):

7) Ihminen tai muu olento, joka on vaikuttanut minuun tai jota ihailen:

8) Ihminen tai muu olento, jota olen auttanut tai ilahduttanut:

9) Tekeminen, josta unelmoin (verbi):

10) Kaunein asia, jonka olen nähnyt tai kuullut (substantiivi):

11) Asia, josta saan voimaa (substantiivi):

12) Asia, jonka haluaisin muuttaa maailmassa (kokonaisella lauseella):

Pääharjoituksia

Arvomuotokuva
(40 min)

Tavoitteet:
Tehtävän avulla kirkastetaan omia arvoja sekä leikitellään omalla minäkuvalla huumorin keinoin. Yläkoulu ja lukio: Harjoitus edistää laaja-alaisen osaamisen tavoitteita itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; hyvinvointiosaaminen; vuorovaikutusosaaminen; eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitus edistää tavoitteita sanataiteilijana kehittyminen ja omaääninen kirjoittaminen – harjoituksessa sanallistetaan itselle tärkeitä arvoja kirjoittamisen lähtökohtana, kokeillaan deitti-ilmoitusta tai lääkärin diagnoosia tekstityyppinä ja laajennetaan kuvittelukykyä.

Virittäytyminen (10 min):
Pohditaan alla olevia kysymyksiä (5 min) ja sen jälkeen jaetaan ajatukset parin kanssa (5 min).

1) Mitkä ovat sinulle tärkeimpiä arvoja? Valitse seuraavalta listalta viisi tärkeintä arvoa, joita haluat toteuttaa arjessasi.

Rehellisyys, ystävyys, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, auttavaisuus, luontoyhteys, menestys, kohtuullisuus, itsenäisyys, liikunnallisuus, ympäristöystävällisyys, yhteisöllisyys, myötätunto, herkkyys, hyvinvointi, lepo, huumori, vapaus, seikkailu, henkisyys, viihtyisyys, luovuus, turvallisuus, rohkeus, rakkaus, oppiminen, viisaus, kauneus; muu, mikä?

2) Entä mitkä ovat sellaisia asioita ja tekemisiä, jotka tekevät sinut onnelliseksi arjessa? Esimerkiksi ystävät, lemmikkieläimet tai sinulle tärkeä harrastus.

3) Mikä on sellainen arvo, jota haluaisit toteuttaa arjessasi enemmän? Minkä konkreettisen teon voisit tällä viikolla tehdä elääksesi kyseisen arvon mukaisesti?

Harjoitus (20 min):
Listaa:

1) Viisi tekemistä, joiden avulla toteutat arvojasi. Esimerkiksi: “Tuen ystäviäni, kun heillä on vaikeaa.” “Käyn futistreeneissä kaksi kertaa viikossa.”

2) Viisi valhetta itsestäsi. Esimerkiksi: “Ryöstin viime viikolla pankin.” “Olen sukua kuuluisalle näyttelijälle.”

3) Viisi mahdottomuutta itsestäsi. Esimerkiksi: “Osaan lukea ihmisten ajatuksia.” “Päässäni kasvaa kaksi violettia sarvea.” Kirjoita itsestäsi deitti-ilmoitus tai lääkärin diagnoosi, johon ujutat muutamia asioita jokaisesta yllä olevasta listasta.

Purku (10 min):
Luetaan syntyneet tekstit pareittain tai pienryhmissä. Kuulijat kertovat, mistä yksityiskohdasta tekstissä erityisesti pitivät.

Harjoituksessa on hyödynnetty luovan kirjoittamisen opettaja, kirjailija Niina Hakalahden ohjaamaa kirjoitusharjoitusta ja harjoituksen on tähän opetusmateriaaliin jatkokehittänyt Henna Laininen.

Turhien ja tarpeellisten
tuotteiden mainoksia
(65 min)

Tavoitteet:
Tehtävän avulla pohditaan omia kulutusvalintoja ja suhtautumista tavaroihin huumorin keinoin. Yläkoulu ja lukio: Harjoitus edistää laaja-alaisen osaamisen tavoitteita itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; monilukutaito; kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; työelämätaidot ja yrittäjyys; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; vuorovaikutusosaaminen; monitieteinen ja luova osaaminen; eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitus edistää tavoitetta omaääninen kirjoittaminen – harjoituksessa tutustuaan lehtimainokseen tekstityyppinä, kokeillaan yhteiskirjoittamista tekniikkana ja laajennetaan kuvittelukykyä.

Virittäytyminen (20 min):
Kuunnellaan Mikko Valtosen haastattelu “Huolehditko hyvinvoinnistasi planeetan rajoissa?” Minun ilmastotaitoni verkkodokumentista: www.ilmastotaitoni.fi (15 min). Keskustellaan sen jälkeen pareittain (5 min) seuraavista kysymyksistä:

1) Minkälaisin teoin minun olisi helppo kohtuullistaa hiilijalanjälkeäni? Teot voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin elämänalueisiin:

– ruoka
– asuminen
– matkustaminen ja liikkuminen
– tavarat ja palvelut

2) Entä millä teolla olisi suuri vaikutus, mutta sen toteuttaminen vaatisi pitempää suunnittelua?

Jos ryhmällä on käytössä pitempi oppitunti, voidaan pohdinnan tueksi tehdä myös Sitran elämäntapatesti: https://elamantapatesti.sitra.fi

Harjoitus (30 min):
Jakaudutaan pienryhmiin. Jokainen ryhmä on oma yrityksensä, jonka tehtävänä on suunnitella mainos uusimmalle tuotteelleen. Yritysten arvot ja toimintatavat eroavat toisistaan. Opettaja jakaa ryhmät seuraaviin yrityksiin, joiden kuvaukset luetaan ensin yhdessä:

Ryhmä 1:
Tämä yritys tekee tarpeettomia tai ympäristölle haitallisia tuotteita, ympäristöä kuormittavista materiaaleista. Tuotteet ovat kalliita, ja ne on suunniteltu hajoamaan kolmen vuoden kuluttua ostopäivästä. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Runsaasti sähköä kuluttava, muovinen limonadipullonjäähdytin.”

Ryhmä 2:
Tämä yritys tekee täysin turhia mutta ympäristölle melko harmittomia tuotteita, kierrätysmateriaaleista. Tuotteet ovat halpoja, ja niiden oheistuotteena saa ostaessaan muuta tarpeetonta tavaraa. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Tyhjästä kauramaitopurkista askarreltu korvanraaputin, autonrenkaasta tehdyt pomppuraajat kaupan päälle.”

Ryhmä 3:
Tämä yritys tekee mahdollisimman tarpeellisia ja kestäviä tuotteita, pääosin kierrätysmateriaaleista ja paikallisista laadukkaista materiaaleista. Tuotteet ovat melko kalliita, mutta niiden käyttöikä on pitkä. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Espoolaisesta lampaanvillasta huovutettu talvitakki, jonka selkään kiinnitetyt, kierrätysmuovista valmistetut aurinkopaneelit lataavat samalla kännykkäsi.”

Ryhmä 4:
Tämä yritys tekee vain aineettomia ja äärimmäisen tärkeitä tuotteita eikä käytä ollenkaan materiaaleja. Tuotteet ovat ilmaisia tai tuotot menevät hyväntekeväisyyteen. Esimerkki yrityksen tuotteesta: “Laula rohkaisulaulu ystävälle ja tuet samalla kodittomien kissojen hoitokotia.”

Ensimmäinen tehtävä (3 min):
Keksikää yrityksellenne sen arvoihin ja toimintatapoihin sopiva nimi.

Toinen tehtävä (10 min):
Ideoikaa yrityksenne uusin tuote vastaamalla alla oleviin kysymyksiin. Hyväksykää kummallisetkin ideat. Nyt saa käyttää mielikuvitusta ja liioitella!

– Mihin tuotetta käytetään?
– Mistä materiaaleista tuote on tehty?
– Mitä vaikutuksia tuotteella on a) sen käyttäjään, b) ympäristöön?
– Mikä olisi osuva nimi tuotteelle?
– Paljonko tuote maksaa?

Kolmas tehtävä (15 min):
Suunnitelkaa lehtimainos tästä yrityksenne uusimmasta tuotteesta. Mainos voi sisältää tekstiä sekä kuvan tuotteesta tai tilanteesta, jossa tuotetta käytetään. Mainostekstissä voi kertoa esimerkiksi seuraavia asioita:

– Tuotteen nimi ja hinta
– Mainoslauseita: miten kuvailisitte iskevästi ja houkuttelevasti tuotteen käyttötarkoitusta, materiaaleja ja vaikutuksia?
– Voitte myös miettiä, mitä tästä tuotteesta ei kannata kertoa mainoksessa.

Purku (15 min):
Pienryhmät esittelevät yrityksensä nimen, tuoteidean ja sen pohjalta syntyneen mainoksen toisille ryhmille. Pohtikaa lopuksi yhdessä seuraavia kysymyksiä:

– Minkä tuotteen edellä esitellyistä haluaisit tai et missään tapauksessa haluaisi hankkia itsellesi?

– Edellä esitellyt tuotteet olivat mielikuvitusta, mutta oliko niissä yhtymäkohtia todellisuuteen? Oletko tullut hankkineeksi edellä esitellyn kaltaisia tuotteita? Oletko ollut jälkeenpäin tyytyväinen ostopäätökseesi?

Minun ilmastotaitoni
(40 min)

Tavoitteet:
Pyritään lähestymään ympäristöongelmien tuomia haasteita oppimismahdollisuutena. Pohditaan yhdessä, minkälaisia taitoja muuttuvissa oloissa tarvitaan. Yläkoulu ja lukio: Harjoitus edistää laaja-alaisen osaamisen tavoitteita itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; hyvinvointiosaaminen; monitieteinen ja luova osaaminen; eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitus edistää tavoitetta omaääninen kirjoittaminen – harjoituksessa tutustuaan sanakirjamuotoon tekstityyppinä, luodaan uusia sanoja ja laajennetaan kuvittelukykyä.

Virittäytyminen (20 min):
Tutki Henna Lainisen ja Eero Niemisen Minun ilmastotaitoni -verkkodokumentin etusivua ja kuuntele sinua kiinnostavan dokumentin ensimmäiset 10 minuuttia: www.ilmastotaitoni.fi

Pohdi sen jälkeen, minkälaisia taitoja sinun mielestäsi ilmastokriisissä tarvitaan. Taidot voivat olla monenlaisia: esimerkiksi kestävään elämäntapaan liittyviä taitoja, selviytymistaitoja, sosiaalisia taitoja tai tunnetaitoja. Listaa ideoitasi ranskalaisin viivoin tai tee niistä käsitekartta (10 min). Pohdinnan tueksi voit silmäillä myös tässä olevaa ilmastotaitojen listaa.

Harjoitusta ohjatessa opettaja voi korostaa, että uusien taitojen oppiminen on usein hauskaa ja siitä voi tulla mielenkiintoinen harrastus. Jokainen voi löytää itselleen tärkeät ilmastotaidot, joista saa voimaa ja joiden avulla voi edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista omassa elämässään ja lähiyhteisössään.

Harjoitus (15 min):
Valitse listaamistasi taidoista itsellesi tärkeimmältä tuntuva ja kirjoita sanakirjamääritelmä taidosta seuraavien kysymysten avulla:

– Mikä olisi kuvaava nimi taidolle?
– Kuinka taitoa harjoitetaan?
– Minkälainen kokemus taidon harjoittaminen on?
– Kuinka taidon harjoittaminen muuttaa harjoittajaa tai ympäröivää yhteiskuntaa?

Inspiraatioksi voit lukea tämän harjoituksen lopussa olevan tulevaisuuden taidon sanakirjamääritelmän “Leikinnäkö” Utopedia-sanastosta.

Purku (5 min):
Luetaan syntyneet sanakirjamääritelmät pareittain tai pienryhmissä. Jatkoharjoituksena tekstien pohjalta voidaan tehdä pysäytyskuvia tulevaisuuden ilmastotaidoista (ks. harjoitus Pysäytyskuvia ympäristötunteista). Jatkotehtävänä voidaan tutustua itseä kiinnostavaan ilmastotaitoon Minun ilmastotaitoni -verkkodokumentissa ja tehdä siihen liittyvät, dokumentista löytyvät pohdintatehtävät.

Leikinnäkö

Käyttäytymisen malli jonka avulla yhteisöt keksivät uudenlaisia ratkaisumalleja ongelmille. Kenellä tahansa yhteisön jäsenellä on mahdollisuus alkaa leikki, joka käsittelee ratkaistavaa pulmaa, ja muiden yhteisön jäsenten pitää yhtyä tähän leikkiin. Leikinnäön avulla on keksitty mm. rivilepo (yleistynyt ruuhka-aikaan julkisessa liikenteessä, kun henkilö painaa pään vieressä seisojan olalle) sekä kevyet yhteislämpöpuvut, joihin voi pukeutua jopa viisi ihmistä kerrallaan liikkumiskykyä menettämättä. Leikinnäkö on helpottanut monia hallitusneuvotteluja ja yhtiökokouksia. Leikki voi löytää uuden ratkaisun ongelmaan, tai olla löytämättä.

Rakkaudesta-työryhmän sanastosta Utopedia, www.utopedia.fi

Vaikuttava keskustelu -sarjakuva
(40 min)

Tavoitteet:
Harjoituksessa pohditaan vuorovaikutustaitojen merkitystä ympäristövaikuttamisessa ja pyritään lisäämään myötätuntoa eri osapuolten näkökulmaa kohtaan. Yläkoulu ja lukio: Harjoitus edistää laaja-alaisen osaamisen tavoitteita kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; hyvinvointiosaaminen; vuorovaikutusosaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitus edistää tavoitetta omaääninen kirjoittaminen – harjoituksessa tutustutaan sarjakuvan ilmaisukeinoihin ja dialogin kirjoittamiseen.

Virittäytyminen (10 min):
Tutustutaan yhdessä sarjakuvan ilmaisukeinoihin tutkimalla seuraavia opaskirjoja:

– Ilpo Koskela: Pieni opas sarjakuvien piirtämiseen (Lastenkulttuurikeskus Sarjis 2007): https://lastenkulttuuri.fi/wp-content/uploads/2016/02/piirtamisopas20s1.pdf

– Franklin Bishop: Sarjakuvapiirtäjän käsikirja (Kustannus-Mäkelä 2007, suom. Jari Leino)

– Jan Kjær: Manga: piirtäjän opas (Egmont 2007, suom. Anssi Rauhala).

Harjoitus (20 min):
Mieti tilanne, jossa haluaisit vaikuttaa ympäristöasioihin. Kirjoita ja piirrä kaksi kolmen ruudun sarjakuvaa tässä oleviin sarjakuvapohjiin. Keksi sarjakuviin kaksi vaihtoehtoista keskustelun kulkua:

Sarjakuva 1: Miten en toivoisi keskustelun menevän
Sarjakuva 2: Miten toivoisin keskustelun menevän

Purku (10 min):
Katsotaan sarjakuvat pareittain. Pohditaan parin kanssa:

a) Minkälaisia tunteita sarjakuvan henkilöt ehkä tuntevat keskustelutilanteissa?

b) Mitä he ehkä haluavat tai tarvitsevat keskustelutilanteissa?

c) Miten keskustelusta voisi saada sellaisen, että osapuolet ymmärtäisivät toisiaan?

Lisää vuorovaikutustaidoista: Marshall B. Rosenberg, Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus (Viisas elämä 2015, suom. Teija Hartikainen).

Harjoituksen ideoinnissa on hyödynnetty Toivoa ja toimintaa -sivuston harjoitusta Kuva vuorovaikutustilanteesta, https://toivoajatoimintaa.fi/tunteet/tunnetehtavia/

Rohkeus:
Räppiä paremman maailman puolesta
(60 min)

Tavoitteet:
Harjoituksen tavoitteena on ympäristöongelmiin liittyvien asenteiden ja mielipiteiden ilmaisu räpsanoituksen keinoin. Harjoitus rohkaisee omien mielipiteiden ilmaisuun sekä omien vaikutusmahdollisuuksien pohtimiseen. Yläkoulu ja lukio: Harjoitus edistää laaja-alaisen osaamisen tavoitteita kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; monilukutaito; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; hyvinvointiosaaminen; vuorovaikutusosaaminen; yhteiskunnallinen osaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitus edistää tavoitetta omaääninen kirjoittaminen – harjoituksessa tutustutaan räplyriikkaan tekstityyppinä ja opetellaan kantaaottavan tekstin kirjoittamista ja esittämistä.

Virittäytyminen (15 min):
Kuunnellaan ympäristöaiheinen räpkappale, esimerkiksi Biolapset-yhtyeen Ota pallosta kii (Muumaa Musiikki 2019): https://www.youtube.com/watch?v=yxRgnMmDIv4

Keskustellaan räpin tyylipiirteistä: Räpissä säkeet eli tekstirivit ovat yleensä melko samanpituisia, jotta tekstiä on helppo esittää rytmikkäästi. Räpsanoituksessa kieltä käytetään kekseliäästi, ja usein hyödynnetään esimerkiksi loppusointuja, alkusointuja, puhekieltä ja slangisanoja.

Räppärillä on yleensä itsevarma asenne ja hän haluaa esittää mielipiteitä jostakin epäkohtana pitämästään asiasta.

Harjoitellaan riimittelyä pareittain: Keksitään vuorotellen sana, jolle toinen keksii riimin. Esimerkiksi “kahvinkeitin – pahvin heitin”, “ilmastonmuutos – siin vast on puutos”. Riimin ei tarvitse olla kokonainen riimi, vaan räpissä hyödynnetään usein myös puoliriimejä eli vain osittain sointuvia loppusointuja, kuten “päivää – hyvää”. Jaetaan lopuksi hauskin riimipari koko ryhmälle.

Harjoitus (30 min):
Listaa ympäristön tilaan liittyviä ongelmia, jotka suututtavat sinua tai herättävät muita voimakkaita tunteita ja joihin toivoisit muutosta. Valitse yksi ongelmista ja kirjaa ylös vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

– Mikä tarkalleen on pielessä?
– Mikä auttaisi ongelmaan?

Kirjoita seuraavaksi räpsanoitus, jossa otat kantaa ongelmaan! Voit käyttää apuna seuraavaa räpsanoituksen kaavaa:

1. säkeistö: Kuvaile, mikä tarkalleen on pielessä. Mitä kuvailemastasi ympäristöongelmasta seuraa?

Kertosäe: Keksi tarttuva kertosäe, johon tiivistät tärkeimmän viestisi kuulijalle.

2. säkeistö: Kerro, mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä ongelman ratkaisemiseksi.

Kertosäe

Purku (15 min):
Esiintymisestä pitävässä ryhmässä räp-kappaleet voidaan pareittain esittää koko ryhmälle.

Ilmastosankareita
(65 min)

Tavoitteet:
Harjoituksessa pohditaan sankaruutta ja omia keinoja ilmastovaikuttamiseen. Yläkoulu ja lukio: Harjoitus edistää laaja alaisen osaamisen tavoitteita itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; hyvinvointiosaaminen; eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitus edistää tavoitetta omaääninen kirjoittaminen – harjoituksessa tutustuaan supersankaritarinoihin tekstityyppinä ja opetellaan henkilöhahmon rakentamista.

Opettaja voi aluksi kertoa osallistujille ympäristöfilosofi Joanna Macyn ajatuksesta: omaa ympäristövaikuttamista voi ajatella seikkailuna, jonka lopputulos ei ole vielä tiedossa. Sankari kohtaa matkallaan haasteita ja löytää keinoja selvitä niistä. Ympäristökriisi on niin monimutkainen kokonaisuus, että yksinäisten sankarien sijaan muutoksia saadaan aikaan yhdessä tekemällä ja joukkovoimalla. Samalla kannattaa muistaa olla armollinen itselleen: jokainen voi tehdä jotakin ympäristön hyväksi, mutta kukaan ei voi tehdä kaikkea

Virittäytyminen (25 min):
1. Lue nuoren ilmastoaktivistin Atte Ahokkaan haastattelu:
https://www.ku.fi/artikkeli/4134747-ilmastoaktivisti-atte-
ahokas-toivo-syntyy-toiminnasta
(Lähde: Anna Paju: “Ilmastoaktivisti Atte Ahokas: Toivo syntyy toiminnasta”, Kansan Uutiset 8. 9. 2019.)

Pohdi parin kanssa:

– Kuka on mielestäsi sankari ilmastonmuutoksen aikakaudella? Onko sankari ilmastoaktivisti tai kuivuutta pakeneva ilmastopakolainen? Kenties mehiläinen, joka auttaa hedelmäpuita lisääntymään haastavassa säässä? Vai vaikeissa kotioloissa kasvanut nuori, jolla on paljon muitakin haasteita elämässään kuin ilmastonmuutos? Voiko yhteisö olla sankari?

– Mikä omasta elämästäsi tekee sankarillista? Missä pienessä tai suuressa asiassa sinulta on vaadittu sankarillisia ominaisuuksia, kuten rohkeutta tai sitkeyttä? (15 min)

2. Tutustu ilmastovaikuttamisen keinoihin Luonto ja tunteet -hankkeen sivulla “Tapoja vaikuttaa”: https://www.luontojatunteet.fi/vaikuttamistapoja/ Pohdi, haluaisitko vaikuttaa ilmastoasioihin ja mikä vaikutustapa voisi olla sinulle sopivin. (5 min)

3. Tutustutaan yhdessä supersankarifiktioon (5 min). Supersankari on sarjakuvissa, elokuvissa, tietokonepeleissä ja kirjallisuudessa seikkaileva henkilöhahmo, jolla on yli-inhimillisiä kykyjä. Supersankari auttaa hädässä olevia ja taistelee rikollisuutta vastaan. Opettaja vinkkaa muutamia vanhoja ja uusia supersankareita, esimerkiksi:

– Sarjakuvien klassisia supersankareita Melanie Scottin kirjasta Seikkailujen supersankarit: testaa tietosi (Tammi 2019, suom. Antti Hulkkonen) ja Ilpo Lagerstedtin kirjasta Supersankarit – ilmiö amerikkalaisessa sarjakuvassa (Kirjastopalvelu 1991).

– Alisa-tytön, joka löytää itsestään supervoimia Elias & Agnes Våhlundin lastensarjakuvassa Käsikirja supersankareille (Kustantamo S&S 2019, suom. Arja Kantele).

Harjoitus (30 min):
Ideoi oma ilmastosupersankarisi! Sankarin tehtävänä on pelastaa maapallo tuleville sukupolville estämällä ilmastokatastrofi. Minkälainen sankari tehtävään tarvitaan? Sankari voi olla joko ihminen tai toisen lajin edustaja.

Sankarin nimi:
Keksi supersankarille kuvaava nimi, joka voi esimerkiksi kertoa hänen parhaista puolistaan!

Sankarin tehtävä:
a) ilmastoaktivismi
b) kestävän elämäntavan edistäminen
c) luonnon monimuotoisuuden suojeleminen
d) ekologisten keksintöjen kehittäminen
e) ilmastonmuutoksesta kärsivien ihmisten ja eläinten auttaminen
f) muu, mikä?

Sankarin vahvuudet:
– Henkiset voimavarat (esim. luonteenpiirteet, arvot ja asenteet, henkiset taidot)?
– Fyysiset voimavarat (esim. ruumiinrakenne, käytännön taidot)?

Sankarin heikkoudet:
– Mitä taitoa sankari ei vielä osaa?
– Mikä henkinen tai fyysinen piirre tekee sankarin matkasta haastavan ja samalla mielenkiintoisen? (esim. ujous, pimeänpelko, maahan saakka ulottuvat ja joka paikkaan takertuvat hiukset…)

Sankarin avustajat:
– Kuka tai ketkä auttavat sankaria hänen tehtävänsä toteuttamisessa? Avustajat voivat olla ihmisiä tai muiden lajien edustajia.

Sankarin vastustajat:
– Kuka/mikä tai ketkä/mitkä hankaloittavat sankarin tehtävän toteuttamista? Vastustajat voivat olla ihmisiä, muiden lajien edustajia, olosuhteita tai sisäisiä ominaisuuksia (esim. myrsky, laiskuus).

Sankarin apuvälineet:
– Mikä on sankarin tärkein apuväline tehtävän toteuttamisessa? Miten sankari liikkuu paikasta toiseen?

Purku (10 min):
Esitellään sankarit toisille pareittain tai pienryhmissä.

Lisää ympäristövaikuttamisesta: Joanna Macy & Chris Johnstone: Active Hope – How to Face the Mess We´re in without Going Crazy (New World Library 2012).

Jatkoharjoitus:
Sankarin matka
(30 min)

Kirjoita tarina siitä, kuinka supersankarisi onnistuu tehtävänsä toteuttamisessa. Sisällytä tarinaan kolme estettä, jotka hankaloittavat sankarin matkaa: ulkoinen este (olosuhde tai sattuma), sisäinen este (luonteenpiirre tai tunne), vastustaja (ihminen tai muun lajin edustaja). Kerro, miten ja keiden avulla sankari ylittää esteet. Sisällytä tarinaan erilaisia tapoja ylittää esteet, esimerkiksi sankarin taito, avustajan ilmaantuminen ja ovela juoni.

Jatkoharjoitus:
Elokuva ilmastosupersankarista
(10 min)

Keksi nimi elokuvalle, jossa ilmastosupersankarisi seikkailee! Kirjoita elokuvan juonitiivistelmä noin viidellä lauseella. Jos on runsaasti aikaa käytettävissä, voidaan jatkotehtävänä suunnitella myös elokuvan juliste esimerkiksi piirtämällä tai valokuvaamalla ja kuvankäsittelyohjelmalla.

Omat yhteisöni
(60 min)

Tavoitteet:
Harjoituksessa pohditaan yhteisöllisyyttä voimavarana ilmastokriisissä, hahmotetaan omia yhteisöjä sekä mietitään omia vaikutusmahdollisuuksia ilmastokriisiin yhteisöllisyyden kautta. Yläkoulu ja lukio: Harjoitus edistää laaja-alaisen osaamisen tavoitteita itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; hyvinvointiosaaminen; vuorovaikutusosaaminen; eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitus edistää tavoitetta omaääninen kirjoittaminen – harjoituksessa pohditaan yhteisöjä tarinan tapahtumapaikkana sekä tutustutaan lehtiotsikoihin tekstityyppinä.

Virittäytyminen (5 min):
Lue verkostotyön kehittäjä Pauliina Helteen haastattelu “Pauliina Helle opettelee ilmastotaitoja – vahvat paikallisyhteisöt auttavat sopeutumaan muuttuviin oloihin” Ylen verkkosivuilta (5 min): https://yle.fi/aihe/a/20-10000977

Vaihtoehtoisesti voit myös kuunnella Pauliina Helteen audiohaastattelun “Haluatko vahvistaa yhteisöllisyyttä?” Minun ilmastotaitoni -verkkodokumentista (17 min): http://ilmastotaitoni.fi/pauliina/

Harjoitus (45 min):
1. Tee kartta omista yhteisöistäsi – mihin lähellä ja kaukana oleviin yhteisöihin kuulut? Me kaikki kuulumme monenlaisiin yhteisöihin. Niitä ovat esimerkiksi perhe, ystäväporukka ja naapurusto, opiskelu- tai työyhteisö, harrastusryhmä tai sosiaalisen median yhteisö. (10 min)

2. Valitse seuraavaksi yksi yhteisöistäsi ja mieti kirjoittamalla, kuinka hyvin yhteisö mielestäsi tällä hetkellä toimii.

– Keitä yhteisöön kuuluu, keitä se sulkee ulkopuolelleen?
– Onko yhteisöllä yhteistä päämäärää?
– Miltä yhteisöön kuuluminen tuntuu?
– Mikä sujuu hyvin, mikä on ehkä haastavaa?
– Saavatko kaikki äänensä kuuluviin?
– Onko havaittavissa valtasuhteita tai konflikteja, jotka haittaavat yhteisön toimintaa?
– Minkälainen erilaisuus on sallittua ja minkälaista samanlaisuutta vaaditaan?

Mieti lopuksi, miten voisitte yhteisönä lähteä vahvistamaan yhteishenkeänne. Minkälaisia työkaluja siihen voisi käyttää? (15 min)

3. Tutustu kansainvälisen Siirtymäliikkeen oppaan sivuilla 33–35 näkyviin esimerkkikuviin: https://transitionnetwork.org/wp-content/uploads/2018/08/The-Essential-Guide-to-Doing-Transition-English-V1.2.pdf

Mieti, miten voisit edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kestävämpää elämäntapaa paikallisyhteisössäsi, esimerkiksi naapurien kanssa? (10 min)

4. Kuvittele, että paikallisyhteisösi kohtaa jonkin seuraavista poikkeustilanteista:

– kolmen vuorokauden mittainen sähkökatkos
– katkos ruoan- tai vedenjakelussa
– tulva
– raju myrsky
– pitkäkestoinen helleaalto

Miten toivoisit, että paikallisyhteisösi toimisi tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla? Keksi kolme lehtiotsikkoa, joissa kerrotaan tämän yhteisön upeasta onnistumisesta poikkeustilanteen kohtaamisessa. Esimerkiksi: “Pihajuhlat nuotion äärellä – näin oululaisessa lähiössä luodaan yhteishenkeä sähkökatkoksen aikana”, “Naapurin kissa pelasti henkeni – Ida, 15, paljastaa mitä myrskyssä tapahtui”. (10 min)

Purku (10 min):
Esitellään kohtien 2 ja 3 ajatukset sekä lehtiotsikot pareittain
tai pienryhmissä. Lehtiotsikoista voidaan myös koota ryhmän yhteinen sanomalehden tai iltapäivälehden etusivu seinälle.

Harjoitus on sanataiteellinen versio Minun ilmastotaitoni -verkkodokumentin harjoituksesta Omat yhteisöni, sivulla http://ilmastotaitoni.fi/harjoitteet/#pauliina, ja sen ovat kehittäneet Henna Laininen ja Pauliina Helle.

–>Esimerkkityöpajoja<–