Kestävä tulevaisuus

Luvun sisältö:

Lämmittelyharjoituksia
Paikka jossa haluaisin olla
Ajatuksiani tulevaisuudesta -gallup
Suullinen jatkotarina tulevaisuudesta
Maailman piikikkäin paikka -liioitteluharjoitus
Ihania ja kamalia sanoja
Onnellisuuskierros
Ajatuksiani tulevaisuudesta -lauseet

Pääharjoituksia
Kirje itselleni tulevaisuudesta
Kirjeitä tuleville sukupolville
Jatkoharjoitus: Viesti menneisyydestä
Utopia kestävästä kaupungista
Ratkaiseva käänne -dialogi
Tulevaisuuden keksintöjä
Kestävän kulttuurin lainsäädäntö
Kestävän kulttuurin resepti

Lämmittelyharjoituksia

Tavoitteet:
Kestävään tulevaisuuteen liittyvien lämmittelyharjoitusten tavoitteena on rakentaa ryhmään turvallinen ja kannustava ilmapiiri sekä herätellä osallistujia oman tulevaisuusajattelun havainnointiin. Yläkoulu ja lukio: Harjoitukset edistävät laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ajattelu ja oppimaan oppiminen; kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; hyvinvointiosaaminen; eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitukset edistävät tavoitetta omaääninen kirjoittaminen – harjoituksissa opetellaan sanoittamaan omia tulevaisuusajatuksia ja laajennetaan kuvittelukykyä.

Ryhmässä:

Paikka jossa haluaisin olla
(10 min)

Missä paikassa Suomen kartalla haluaisit juuri nyt olla? Kuvitellaan, että huonetila on Suomen kartta. Jokainen asettuu kartalla paikkaan, jossa haluaisi juuri nyt olla. Sen jälkeen jokainen kertoo parilla lauseella, missä paikassa on ja miksi. Luovasta kirjoittamisesta pitävissä ryhmissä paikkaa voidaan lisäksi kuvailla eri aisteilla: miltä paikassa näyttää, tuntuu, kuulostaa, tuoksuu tai maistuu?

Ajatuksiani tulevaisuudesta -gallup
(5 min)

Seisotaan piirissä. Opettaja ohjeistaa: “Luen seuraavaksi teille ympäristökysymyksiin ja tulevaisuuteen liittyviä väitteitä. Jos olet samaa mieltä väitteen kanssa ja haluat näyttää mielipiteesi muillekin, astu yksi askel eteenpäin. Joka väitteen jälkeen katso myös lyhyesti ympärillesi, niin näet, minkälaisia ajatuksia tulevaisuudesta ryhmässämme on. Palaa sen jälkeen paikallesi.” (Jos istutaan tuoleilla, voi samaa mieltä olemisen näyttää nousemalla seisomaan.)

Väitteet:

– Luonnossa liikkuminen tuottaa minulle usein iloa.

– Olen välillä huolissani siitä, miten kohtelemme luontoa ja eläimiä.

– En aina haluaisi ajatella ilmastonmuutosta.

– Uskon, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

– Suuryritykset ovat vastuussa ympäristökriisistä.

– Vastuu ympäristökriisistä on meistä jokaisella.

– Toisinaan tunnen syyllisyyttä omista kulutusvalinnoistani.

– Poliitikkojen pitäisi tehdä rohkeampia päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

– Ympäristökriisissä tärkeintä on suojella luonnon monimuotoisuutta.

– Ympäristökriisissä tärkeintä on kehittää teknologisia ratkaisuja ongelmiin, kuten lisätä uusiutuvan energian tuotantoa.

– On tärkeää varautua sään ääri-ilmiöihin ja muihin mullistuksiin, koska planeettamme tilanne on niin vakava.

– Minulle tärkeintä on elää täysillä tässä hetkessä eikä miettiä tulevaisuutta.

– Uskon, että pystyn itse vaikuttamaan tulevaisuuteeni.

– Uskon, että ympäristö, kuten muuttuva ilmasto ja poliittinen tilanne, vaikuttaa eniten tulevaisuuteni suuntaan.

– Uskon, että tulevaisuudessa on mahdollista elää merkityksellistä elämää.

Harjoitus pohjautuu Luonto ja tunteet -sivuston Työkalupakin ideoihin, https://www.luontojatunteet.fi/, ja sen on tähän opetusmateriaaliin jatkokehittänyt Henna Laininen.

Suullinen jatkotarina tulevaisuudesta
(10 min)

Viritellään mielikuvitusta kertomalla yhdessä lause kerrallaan improvisoituja, kolmen lauseen mittaisia jatkotarinoita, jotka alkavat sanalla “Tulevaisuudessa…” Seuraava jatkaa tarinaa aloittamalla lauseensa “Joo, ja…” Ajatuksena on hyväksyä toisten ideat, kuvitella täysin vapaasti ja sanoa, mitä ensimmäisenä mieleen juolahtaa. Esimerkiksi:

Puhuja 1: “Tulevaisuudessa kesät ovat tosi kuumia ja siksi ihmiset kävelevät kaduillakin uimapuvuissa.”

Puhuja 2: “Joo, ja uimapuvut ovat niin kysyttyjä, että ne ovat loppuneet kaupoista.”

Puhuja 3: “Joo, ja ihmiset ovat alkaneet tuunata itse uimapukuja vanhoista talvivaatteistaan.”

Lopuksi voidaan keskustella ryhmässä tai vierustoverin kanssa siitä, oliko joku tarinoista hyvin todennäköisen tai epätodennäköisen kuuloinen tulevaisuuskuva.

Maailman piikikkäin paikka -liioitteluharjoitus
(10 min)

Jatketaan seuraavia lauseenalkuja vapaasti kirjoittamalla:

Maailman piikikkäin paikka…
Maailman pehmein paikka…
Maailman kuumin paikka…
Maailman jäätävin paikka…
Maailman surullisin paikka…
Maailman pelottavin paikka…
Maailman rauhallisin paikka…
Maailman onnellisin paikka…

Pyritään keksimään mahdollisimman tarkkoja kuvauksia ja liioitellaan rohkeasti, esimerkiksi: “Maailman piikikkäin paikka on neulansilmässä, jossa punkkarisiilit ilkeilevät toisilleen salaisessa ompeluseurassa.” “Maailman surullisin paikka on ikuisen sateen saarella asuvan yksinäisen lohikäärmeen silmästä vierivän kyyneleen sisällä.”

Ihania ja kamalia sanoja
(20 min)

Jokainen saa kuusi tyhjää paperilappua ja kirjoittaa niihin kolme ihanaa sanaa ja kolme kamalaa sanaa, yhden sanan kuhunkin lappuun. Opettaja kehottaa sanoja keksiessä maistelemaan niiden äänneasua ja merkitystä: Mitkä sanat soivat mielessäsi erityisen kauniisti tai tuovat mieleesi jotain ihanaa? Keksitkö sanoja, joiden äänneasu tai merkitys ärsyttäisi sinua?

Ihania ja kamalia sanoja sisältävät laput sekoitetaan omissa kulhoissaan, ja jokainen nostaa itselleen sattumanvaraisesti toisesta kulhosta kolme ihanaa ja toisesta kolme kamalaa sanaa. Tehtävänä on koota tulevaisuutta koskeva, salaperäinen ennustus, jossa käytetään kaikkia sanoja ja johon voidaan lisäksi lisäillä omia sanoja.

Harjoituksessa on hyödynnetty luovan kirjoittamisen opettaja, kirjailija Niina Hakalahden ohjaamaa kirjoitusharjoitusta ja harjoituksen on tähän opetusmateriaaliin jatkokehittänyt Henna Laininen.

Onnellisuuskierros
(10 min)

Jokainen vastaa vuorollaan kysymyksiin: “Mikä tekee minut onnelliseksi?” ja “Mitä toivoisin lisää elämääni?” Vaihtoehtoinen toteutustapa luovasta kirjoittamisesta pitäville ryhmille: Opettaja kirjaa ryhmän ideoiden pohjalta taululle “Onnellisuuden reseptin”. Jokainen saa vuorollaan sanoa reseptiin yhden aineksen, jonka tarvitsee ollakseen onnellinen. Esimerkiksi “kolme purkillista kävelyretkiä ystävän kanssa”, “ripaus seikkailunhalua”.

Yksin tai ryhmässä:

Ajatuksiani tulevaisuudesta -lauseet
(10 min)

Jatka seuraavia lauseita ensimmäisenä mieleesi tulevilla sanoilla:

Olen toisinaan huolissani…
Toivon, että tulevaisuudessa…
Poliitikkojen pitäisi…
Suuryritykset voisivat…
Ympäristöongelmat ratkaistaan…
Uskon, että pystyn vaikuttamaan…
Luonnossa liikkuessani…
Minut tekee onnelliseksi…
Toivoisin elämääni lisää…

Tarkastele lopuksi kirjoittamiasi lauseita. Onko ajatuksia, jotka toistuvat niissä usein? Onko jotain, mitä haluaisit muuttaa? Minkä kohdan lukeminen antaa sinulle voimaa?

Pääharjoituksia

Kirje itselleni tulevaisuudesta
(45 min)

Tavoitteet:
Annetaan tilaa omille tulevaisuushaaveille ja vahvistetaan myönteisiä tulevaisuuteen liittyviä tunteita. Pyritään löytämään keinoja vaikuttaa omaan tulevaisuuteen ja pohditaan omia tulevaisuushaaveita myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta. Yläkoulu ja lukio: Harjoitus edistää laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ajattelu ja oppimaan oppiminen; itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; hyvinvointiosaaminen, eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitus edistää tavoitetta omaääninen kirjoittaminen – harjoituksessa opetellaan sanoittamaan omia tulevaisuusajatuksia, tutustutaan kirjemuotoon tekstityyppinä ja laajennetaan kuvittelukykyä.

Virittäytyminen (10 min):
Minkälaisesta tulevaisuudesta haaveilet? Tehdään mielikuvamatka omaan toivottuun tulevaisuuteen. Kuunnellaan silmät kiinni rauhallista musiikkia istuma- tai makuuasennossa. Opettaja johdattaa mielikuvamatkaa lukemalla seuraavan tarinan. Tarina kannattaa lukea rauhallisesti ja pitää taukoja lauseiden sekä kappaleiden välillä. Ennen tarinan aloittamista kannattaa pyytää kuuntelijoita hengittämään muutaman kerran syvään ja rentoutumaan.

“Heräät nukkumapaikastasi kodissasi vuonna 2035. Olet nukkunut levollisesti, ja olosi on tänään virkeä. Venyttelet ja avaat silmäsi. Minkälaisessa paikassa olet nukkunut?

Tunnet herkullisen tuoksun. Mikä tuoksu ilmassa leijailee? Kävelet aamiaiselle – tänään ei onneksi ole kiirettä minnekään. Miltä kodissasi näyttää? Asutko yksin, vai kenen kanssa asut? Onko ympärilläsi lemmikkieläimiä tai kasveja? Mitä syöt tänään aamiaiseksi?

Kun olet syönyt maittavan aamiaisen, kurkistat ulos ikkunasta ja hengität syvään. Mitä ulkona näkyy? Minkälainen sää siellä on? Mitä ääniä ulkoa kuuluu?

Muistat, että tänään on aivan erityinen päivä. Pääset vihdoinkin toteuttamaan suurta haavettasi. Mitä lähdet kohta tekemään? Miltä sinusta tuntuu tänä aamuna?

Ennen kuin lähdet toteuttamaan haavettasi, tarkistat vielä, että sinulla on kaikki päivän aikana tarvittavat varusteet mukana. Eletään vuotta 2035 ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät päivittäin ihmisten arjessa, mutta niihin on pyritty sopeutumaan. Miten ilmastonmuutos näkyy sinun arjessasi?

Katsot vielä kerran peiliin ja hymyilet itsellesi. Eräs asia on aivan erityisesti auttanut sinua jaksamaan myös elämän ajoittaisten haasteiden kanssa. Mikä se on?”

Mielikuvamatkan päätteeksi avataan silmät ja voidaan palata tähän hetkeen esimerkiksi kehoa ravistelemalla.

Harjoitus (20 min):
Kirjoita kirje itsellesi tulevaisuudesta käsin! Miltä arkesi voisi näyttää vuonna 2035, jos olisit toteuttanut unelmasi ja samalla sopeutunut ilmastonmuutoksen seurauksiin? Voit pohtia esimerkiksi seuraavia asioita:

1. Mitä haluat kertoa nykyhetken itsellesi elämästäsi täällä vuodessa 2035? Miten asut toivomassasi tulevaisuudessa? Mitä teet päivisin? Ketkä ovat tärkeimpiä läheisiäsi? Minkälaisia muita olentoja kohtaat ihmisten lisäksi?

2. Miten ilmastonmuutos näkyy arjessasi vuonna 2035? Miten olet sopeutunut ilmastonmuutoksen seurauksiin?

3. Mitä menneiden vuosien aikana piti tapahtua omassa elämässäsi ja maailmanlaajuisesti, jotta tällaisesta tulevaisuudesta tuli mahdollinen? Mitä itse teit? Mitä Suomi ja muut maat tekivät?

4. Minkä neuvon haluaisit antaa nykyhetken itsellesi?

Purku (15 min):
Jaetaan jokaisesta edeltävästä kohdasta 1–4 muutama itselle tärkeä sana/lause nimettömänä – joko kirjoittamalla seinälle kiinnitettyihin papereihin tai Jamboard-sovelluksen avulla, kirjoittamalla yhteiselle alustalle virtuaalisia tarralappuja: https://edu.google.com/intl/ALL_ fi/products/jamboard/

Sanat/lauseet ryhmitellään seuraavien teemojen alle:

1. Miltä toivomasi tulevaisuus näyttää vuonna 2035?

2. Miten olet sopeutunut ilmastonmuutoksen seurauksiin?

3. Mitä piti tapahtua, jotta tällaisesta tulevaisuudesta tuli mahdollinen?

4. Minkä neuvon haluaisit antaa nykyhetken itsellesi?

Opettaja lukee sanat/lauseet ääneen ja keskustellaan yhdessä tai parin kanssa, mitä ajatuksia niistä heräsi.

Harjoituksen virittäytymisosion mielikuvamatka on muunnelma Tämä elämä -työkalupakin Mielikuvarentoutus tulevaisuudesta -harjoituksesta, https://www.tamaelama.fi/tulevaisuuskasvatus/, ja sen on tähän opetusmateriaaliin jatkokehittänyt Henna Laininen.

Kirjeitä tuleville sukupolville
(45 min)

Tavoitteet:
Nähdään oma toiminta osana laajempaa aikaperspektiiviä, sukupolvien jatkumoa, ja vahvistetaan luottamusta omien valintojen vaikutukseen. Yläkoulu ja lukio: Harjoitus edistää laaja-alaisen osaamisen tavoitteita kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; hyvinvointiosaaminen; eettisyys ja ympäristöosaaminen; yhteiskunnallinen osaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitus edistää tavoitetta omaääninen kirjoittaminen – harjoituksessa kokeillaan yhteiskirjoittamista tekniikkana, tutustutaan kirjemuotoon tekstityyppinä ja laajennetaan kuvittelukykyä.

Virittäytyminen (10 min):
Tutkitaan parin kanssa 5 minuutin ajan verkkosivustoa https://www.deartomorrow.org/type/letter/, jolle ihmiset ovat saaneet kirjoittaa viestejä tuleville sukupolville. Sen jälkeen kuunnellaan 5 minuutin ajan silmät kiinni toiveikasta musiikkia ja kuvitellaan, minkälaista tulevaisuutta itse haluaa olla rakentamassa. Musiikiksi sopii esimerkiksi The Cinematic Orchestran kappale Arrival of the Birds.

Harjoitus (20 min):
Kirjoitetaan yhdessä lause kerrallaan kirjeitä tuleville sukupolville. Opettaja ohjeistaa: “Tavallaan olemme jo kaikki esivanhempia, sillä tämän päivän tekomme vaikuttavat tulevien ihmis-, kasvi- ja eläinsukupolvien elämään tällä planeetalla. Seuraava harjoitus kirjoitetaan esivanhempien roolissa. Mitä haluaisit sanoa tuleville sukupolville? Haluatko esimerkiksi kysyä jotakin, kertoa salaisuuden, antaa neuvon, pyytää anteeksi tai kiittää? Jokainen saa eteensä tyhjän paperin ja kirjoittaa siihen kirjeen alkutervehdyksen sekä ensimmäisen lauseen. Sen jälkeen saat vaellella tilassa ja jatkaa mitä tahansa kirjettä, aina yhdellä lauseella kerrallaan. Kirjoitathan niin selkeällä käsialalla, että toisetkin saavat siitä selvää.”

Kirjoitetaan hiljaisuuden vallitessa ja kierrellään niin kauan, että jokaisessa kirjeessä on noin 7 lausetta. Sen jälkeen palataan itse aloitetun paperin luo. Myös opettaja aloittaa yhden kirjeistä ja osallistuu kirjoittamiseen.

Purku (15 min):
Jokainen lukee ääneen aloittamansa kirjeen. Kun kaikki kirjeet on luettu, mietitään, mitä toistuvia teemoja niissä oli ja mitä ajatuksia niistä heräsi. Jos ryhmä on turvallinen, kirjeiden lukemisesta voi tehdä pienen rituaalin. Seisotaan piirissä ja opettaja soittaa rituaalin alun ja lopun soittimella, kuten rummulla tai gongilla. Jokainen astuu vuorollaan piirin keskelle ja lukee ääneen kirjeensä, ikään kuin lähettää sen samalla tulevaisuuteen. Tärkeää: Opettaja kertoo etukäteen rituaalin kulun ja varmistaa, että se on kaikille selvä. Edetään tarpeeksi rauhalliseen tahtiin, ja opettaja lukee itse ensimmäisen kirjeen.

Vaihtoehtoinen toteutustapa:
Fragmentti. Kirjoitetaan yksin 8 rivin mittainen viesti tuleville sukupolville. Kokeillaan seuraavaksi leikkimielisesti, miten aika voisi kuluttaa tätä viestiä (ks. Tuhoamiskaava 8-riviselle tekstille). Esimerkkitekstinä voidaan tutustua antiikin tunnetuimman naisrunoilijan, kreikkalaisen Sapfon (noin 600 eaa.), runoista säilyneisiin fragmentteihin: Sapfon runoja, suom. Aapo Junkola (WSOY 2000).

Jatkoharjoitus: Viesti menneisyydestä
(30 min)

Kirjoita pieni tarina hetkestä, jolloin joku tulevaisuuden ihminen tai muunlajinen olento löytää viestisi. Mihin viesti on talletettu? Mitä sen löytymisestä seuraa? Tuleeko viesti ymmärretyksi vai tulkitaanko se toisin kuin tarkoitit? Esimerkkitekstinä voidaan lukea yhdessä sivut 55–62 Emmi Itärannan tieteisromaanista Teemestarin kirja (Teos, 2012). Katkelmassa tulevaisuuden maailmasta on loppumassa vesi, ja teemestarien sukuun kuuluva Noria-tyttö yrittää selvittää kaatopaikalta löytyneen vanhan teknologian avulla, mitä entisaikoina on tapahtunut.

Harjoituksen ideoimista on innoittanut Joanna Macyn ja Chris Johnstonen kirja Active Hope – How to Face the Mess We’re in without Going Crazy (New World Library 2012). Fragmentti-harjoituksen ovat kehittäneet taiteilija-tutkija Henna Laininen ja äidinkielenopettaja Maria Siironen.

Me havahduimme. Ei yhtenä, vaan tuhantena
aamuna avasimme silmämme ja tajusimme
kerros kerrokselta syvemmin. Olimme kadottaneet
itsemme ja toisemme. Kaikkea oli niin paljon,
tavaraa, tietoa, pinnallisia mahdollisuuksia,
kulutusvalintoja. Näkökyky estyi.
Toivon, että teidän näkökykynne
ilmaston suhteen pysyy kirkkaana.
Ilma on meille elintärkeä; tehkää kaikkenne
päästöjen rajoittamiseksi.
Tänä päivänä tuntuu, että näen kirkkaimmin, kun istun
Eduskuntatalon portailla. Missä sinä istut?
Istun kivellä – meren äärellä. Äärettömyys antaa
ihmiselle perspektiivin. Pienuus suuruudessa tulee esille.
Meri on maisemani, perspektiivini, elämäni rakkaus.
Se on energia ja toivo.
Paina nämä asiat sydämeesi!

Kirjeitä tuleville sukupolville -harjoituksen pohjalta syntynyt teksti, Ilmastonmuutos minussa -kirjoituskurssin osallistujat, Turun Diakoniakeskus 2019, kurssin ohjaus Henna Laininen.

Utopia kestävästä kaupungista
(90 min)

Tavoitteet:
Pohditaan yhdessä kestävän tulevaisuuden edellytyksiä sekä konkreettisia askelia sen toteuttamiseen ja laajennetaan kuvittelukykyä. Yläkoulu ja lukio: Harjoitus edistää laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ajattelu ja oppimaan oppiminen; kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; vuorovaikutusosaaminen; eettisyys ja ympäristöosaaminen; yhteiskunnallinen osaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitus edistää tavoitteita elämyksellinen lukeminen ja omaääninen kirjoittaminen – harjoituksessa tutustutaan utopia- ja dystopiakirjallisuuteen sekä tapahtumapaikan, henkilöhahmon ja tarinan rakentamiseen, jaetaan omia lukukokemuksia, kokeillaan yhteiskirjoittamista tekniikkana ja laajennetaan kuvittelukykyä.

Virittäytyminen (15 min):
1. Tutustutaan utopian ja dystopian käsitteeseen, esimerkiksi kuuntelemalla yhdessä ensimmäiset minuutit Kirjakerho -radio ohjelman jaksosta “Tulevaisuus pelottaa kirjallisuudessa – miksi dystopiat kiinnostavat?”: https://areena.yle.fi/podcastit/1-4002615

Opettaja muistuttaa ryhmää seuraavista näkökulmista: Monet tulevaisuutta käsittelevät kaunokirjat ovat dystopioita – ehkä siksi, että lukijat kaipaavat tarinoilta jännitystä. Todellisuus taas on usein monimutkaisempi kuin utopiat tai dystopiat. Esimerkiksi ympäristöasioihin liittyen maailmassa tapahtuu sekä synkkiä että valoisia asioita: osa eläinlajeista on kuolemassa sukupuuttoon, mutta luontoa myös pyritään parhaillaan suojelemaan erilaisin toimin. Mahdollisia tulevaisuuksia on monia, ja niiden toteutumiseen voi vaikuttaa tämän päivän valinnoilla. Tulevaisuus on todennäköisesti yhdistelmä sekä utopian että dystopian piirteitä, ja tulevaisuudet ovat erilaisia eri paikoissa maapallolla.

Opettaja vinkkaa yhden kirjaesimerkin, joka on myös voitu lukea yhdessä etukäteen, esimerkiksi Siiri Enorannan utopistisen nuortenkirjan Maailmantyttäret (WSOY 2022). Kirja kuvaa viiden tytön seikkailua läpi Maailmankodin, jossa ihmiset ovat tasa-arvoisia ja luonto elpymässä.
(10 min)

2. Keskustellaan parin kanssa: Oletko lukenut romaaneja tai katsellut elokuvia, jotka käsittelevät utopioita tai dystopioita? Mikä sinun mielestäsi tekee hyvän tarinan? (5 min)

Harjoitus (75 min):
Jakaudutaan pienryhmiin. Opettaja ohjeistaa: “Dystopiakirjoja on jo olemassa paljon, ja olisi tärkeää miettiä myös sitä, minkälaisesta tulevaisuudesta unelmoimme. Seuraavaksi pääsette ideoimaan kirjan, joka on utopia kestävästä tulevaisuuden kaupungista! Samalla kirja on myös jännittävä ja lukijalle koukuttava, eli siinä on myös hieman dystopian piirteitä.” Ryhmille annetaan yksi tehtävä kerrallaan, ja jokaisen tehtävän ratkaisemiseen on aikaa 10 minuuttia. Jokaisen tehtävän jälkeen ryhmät esittelevät lyhyesti aikaansaannoksensa toisille ryhmille.

1. Kestävä kaupunki: Aloitetaan tarinan tapahtumapaikan keksimisellä. Minkälainen olisi sinun mielestäsi tulevaisuuden ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kaupunki eli kaupunki, jossa sekä ihmiset että muu luonto voivat mahdollisimman hyvin? Listatkaa paperille ideoita ranskalaisin viivoin. Hyväksykää kaikkien ideat. Voitte käyttää apuna alla olevia kysymyksiä. Keksikää lopuksi osuva nimi kaupungille.

– Miten kaupungissa asutaan?
– Mitä syödään?
– Miten liikutaan?
– Miten kaupunki tuottaa energiansa?
– Miten ihmiset huolehtivat luonnosta?
– Miten ihmiset huolehtivat toisistaan?
– Miten luonto huolehtii ihmisistä?
– Minkälaista kaupungin asukkaiden arki on?

2. Kaupungin historia: Pohtikaa, mitä piti tapahtua, että kaupungista tuli ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä. Kirjatkaa ylös ainakin kolme vaihetta kaupungin historiasta:

– Mitä kaupungin poliittiset päättäjät tekivät?
– Mitä kaupungissa toimivat yritykset tekivät?
– Mitä kaupungissa toimivat järjestöt ja yhdistykset tekivät?
– Mitä kaupungin asukkaat tekivät?
– Mitä toiset lajit, kuten eläimet, kasvit tai hyönteiset, tekivät?

Jos haluatte, voitte myös keksiä kaupungin historiankirjoihin jääneitä nimiä näille merkittäville aikakausille ja käännekohdille. Esimerkiksi “Tomaattivallankumous” tai “Leppoistamisen aikakausi”.

3. Tarinan päähenkilö: Ideoikaa kiinnostava päähenkilö tähän kaupunkiin sijoittuvalle tarinalle. Keksikää seuraavat asiat:

– henkilön nimi ja ikä
– onko henkilö ihminen vai jonkun muun lajin edustaja
– mitä henkilö tekee päivisin (esim. ammatti, opiskelupaikka tai muu keskeinen tekeminen)
– mikä henkilössä kiinnittää huomion, kun hänet tapaa ensimmäisen kerran
– henkilön keskeiset luonteenpiirteet
– henkilön salainen haave
– henkilön erikoinen tapa

4. Tarinan alku: Mielenkiintoisessa tarinassa päähenkilöllä on joku haaste, jonka hän joutuu ratkaisemaan. Vaikka tarinanne päähenkilön kotikaupunki on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä, ilmastonmuutoksen seuraukset tuntuvat myös tässä kaupungissa ja vaikeuttavat päähenkilönne elämää.

Opettaja arpoo jokaiselle pienryhmälle oman haasteen lapulla. Haasteet: kuivuudesta seurannut vesipula, kuivuudesta seurannut ruokapula, metsäpalo, tulva, raju myrsky, apua tarvisevat naapurikaupungin asukkaat.
Haastetta ei vielä kerrota muille ryhmille. Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin:

– Miten tämä haaste hankaloittaa päähenkilönne salaisen haaveen toteuttamista?
– Miten päähenkilö aikoo ratkaista haasteen?
– Keneltä ihmiseltä tai toisen lajin edustajalta hän saa apua?

Keksikää lopuksi mahdollisimman koukuttava tarinan ensimmäinen lause, jonka jälkeen lukijan on pakko lukea koko kirja! Tarina voi esimerkiksi alkaa suoraan keskeltä jännittävää toimintaa, tai aloituslause voi olla arvoituksellinen tai vihjata tulevasta. Esimerkkitekstinä maailmankirjallisuuden koukuttavista aloituslauseista voidaan tutustua Kaisa Neimalan ja Jarmo Papinniemen kirjaan Aloittamisen taito (Avain 2010). Jatkotehtävänä voidaan myös suunnitella oman utopiakirjan koukuttava takakansiteksti.

Ratkaiseva käänne -dialogi
(30 min)

Tavoitteet:
Vahvistetaan myönteistä tulevaisuusajattelua pohtimalla, miten ongelmatilanteista voi selviytyä yhteistyön avulla. Harjoitus sopii esimerkiksi jatkoharjoitukseksi Utopia kestävästä kaupungista -harjoitukselle. Yläkoulu ja lukio: Harjoitus edistää laaja-alaisen osaamisen tavoitteita itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; vuorovaikutusosaaminen; eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaainen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitus edistää tavoitetta omaääninen kirjoittaminen – harjoituksessa opetellaan dialogin kirjoittamista ja kokeillaan yhteiskirjoittamista tekniikkana.

Harjoitus (20 min):
Jakaudutaan pareihin. Parit keksivät ilmastonmuutokseen liittyvän ongelmatilanteen sekä kaksi ihmistä tai muun lajin edustajaa, jotka yrittävät ratkaista ongelmaa. Jos jatketaan Utopia kestävästä kaupungista -harjoitusta, parit keksivät ongelmatilanteen, johon heidän kaupunkinsa päähenkilö joutuu toisen henkilön tai muun lajin edustajan kanssa yrittäessään ratkaista haastettaan.

Kirjoitetaan dialogi eli vuoropuhelu henkilöiden välille vuoroa vaihtamalla: kumpikin parista kirjoittaa oman henkilönsä repliikkejä. Dialogin tavoitteena on saada aikaan ratkaiseva käänne. Miten henkilöt keksivät ratkaisun ongelmaan yhteistyötä tekemällä?

Vaihtoehtoisia toteutustapoja:

1) Harjoitellaan tiivistämistä:
Jokaisessa repliikissä saa olla vain yksi sana. Lisäksi voi kirjoittaa parenteeseihin eli sulkeisiin henkilöiden toimintaa. Esimerkiksi:

Jänis: (tömistää)
Orava: Metsäpalo?
Jänis: Sammutetaan!
Orava: Millä?
Jänis: Hännälläsi!

2) Laajennetaan kuvittelukykyä:
Nostetaan kangaskassista sattumanvaraisesti kaksi erikoista esinettä, joiden avulla henkilöt ratkaisevat ongelmaa. Esineet ujutetaan mukaan dialogiin (esim. suurennuslasi ja ilmapallo).

Purku (10 min):
Esitetään dialogit muulle ryhmälle parin kanssa niin, että molemmat lukevat oman henkilönsä repliikkejä. Jos on harjoiteltu tiivistämistä, muu ryhmä voi yrittää arvata, mitä dialogin aikana tapahtui.

Tulevaisuuden keksintöjä
(40 min)

Tavoitteet:
Pohditaan keksintöjen roolia kestävän kulttuurin rakentamisessa leikkimielisen harjoituksen avulla. Harjoitus sopii esimerkiksi jatkotehtäväksi Utopia kestävästä kaupungista -harjoitukselle. Yläkoulu ja lukio: Harjoitus edistää laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ajattelu ja oppimaan oppiminen; kulttuurinen osaaminen; vuorovaikutus ja ilmaisu; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; monitieteinen ja luova osaaminen; eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitus edistää tavoitetta omaääninen kirjoittaminen – harjoituksessa tutustutaan sanakirjamuotoon ja käyttöohjeeseen tekstityyppeinä, laajennetaan kuvittelukykyä ja luodaan uusia sanoja.

Virittäytyminen (10 min):
Tutustutaan ihmiskunnan historian tärkeisiin keksintöihin lukemalla itsekseen tai ryhmässä Turun Sanomien artikkeli “Kaikkien aikojen keksinnöt”: https://www.ts.fi/tiede/584538 Vaihtoehtoisesti voidaan myös yhdessä tutustua Anna Claybournen kirjaan Keksinnöt kautta aikojen (Gummerus 2009, suom. Annika Eräpuro).

Keskustellaan parin kanssa 5 minuutin ajan: Mikä keksintö on sinun mielestäsi ihmiskunnan merkittävin saavutus? Entä mikä keksintö on vaikuttanut eniten omaan elämääsi?

Harjoitus (20 min):
1. Listaa paperille vierekkäisiin, pystysuoriin sarakkeisiin seuraavien kategorioiden sanoja (5 min):

Luonto	Tunne	Teknologia	Esine	Tekeminen	Asuste
Esim.	Esim.	Esim.	Esim.	Esim.	Esim.
orava	rakkaus	sähkö	vasara	juoksu	takki
myrsky	suru	moottori	kirja	suutelu	heijastin
sammal	hämmästys	kännykkä	lamppu	mietiskely	reppu

2. Tee edellisistä uusia yhdyssanoja yhdistelemällä sanoja eri kategorioista. Esimerkiksi moottorijuoksu, sammalkännykkä, rakkausheijastin. (5 min)

3. Mikä keksimistäsi yhdyssanoista voisi olla ekologisesti kestävää kulttuuria edistävä tulevaisuuden keksintö? Kirjoita sanakirjamääritelmä tästä keksinnöstä. (10 min) Voit kertoa esimerkiksi:

– Miltä keksintö näyttää? Mistä materiaalista se on tehty?
– Miten keksintöä käytetään?
– Mitä keksintö saa aikaan?
– Mitä laajalle levinneitä vaikutuksia keksinnöllä on ollut?
– Onko keksinnöllä ollut myös haittavaikutuksia? Millaisia?
– Kuka keksinnön kehitti? Syntyikö se sattumalta vai pitkän työn tuloksena?

Jatkoharjoitus:
Keksinnölle voi kirjoittaa myös käyttöohjeen, jossa opastetaan vaihe vaiheelta, miten keksintöä käytetään ja mitä käyttäessä pitää ottaa huomioon.

Purku (10 min):
Esitellään keksinnöt parille tai pienryhmälle. Jatkoharjoituksena tekstien pohjalta voidaan tehdä pysäytyskuvia tulevaisuuden keksinnöistä (ks. harjoitus Pysäytyskuvia ympäristötunteista).

Kestävän kulttuurin lainsäädäntö
(45 min)

Tavoitteet:
Pohditaan ympäristökysymyksiä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ja tullaan tietoiseksi omista oikeuksista. Harjoitus sopii esimerkiksi jatkotehtäväksi Utopia kestävästä kaupungista -harjoitukselle. Yläkoulu ja lukio: Harjoitus edistää laaja-alaisen osaamisen tavoitteita kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; hyvinvointiosaaminen; yhteiskunnallinen osaaminen; eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitus edistää tavoitetta omaääninen kirjoittaminen – harjoituksessa laajennetaan kuvittelukykyä ja tutustutaan julistukseen tekstityyppinä.

Virittäytyminen (15 min):
Tutustutaan YK:n lapsen oikeuksien julistukseen: https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien-sopimus-tiivistettyna/ Pohditaan pareittain ja lopuksi koko ryhmän kesken, mitkä oikeuksista toteutuvat hyvin ja missä voisi olla puutteita: a) Suomessa, b) maailmalla.

Harjoitus (15 min):
Keksitään pareittain tai pienryhmissä oikeuksien julistus tulevaisuuden kestävälle kulttuurille täydentämällä seuraavat lauseenalut:

Eläimillä on oikeus…
Kasveilla on oikeus…
Maalla on oikeus…
Vesistöillä on oikeus…
Ihmisillä on oikeus…
Ihmisillä on velvollisuus…
Poliitikoilla on velvollisuus…
Yrityksillä on velvollisuus…

Purku (15 min):
Esitellään julistukset ryhmälle.

Harjoitus on muunnelma Janette Hannukaisen ja Veera Kivijärven oppitunnista “Oikeuksia ja velvollisuuksia – kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu?” opetusmateriaalista Rivien välissä: Sanataiteellinen mediakasvatuksen opetusmateriaali yläkouluikäisille (Kirjan talo 2019).

Kestävän kulttuurin resepti
(40 min)

Tavoitteet:
Pohditaan ekologista kestävyyttä ruoantuotannon näkökulmasta leikkimielisen harjoituksen avulla. Harjoitus sopii esimerkiksi jatkotehtäväksi Utopia kestävästä kaupungista -harjoitukselle. Yläkoulu ja lukio: Harjoitus edistää laaja-alaisen osaamisen tavoitteita kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen; hyvinvointiosaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Sanataiteen perusopetus: Harjoitus edistää tavoitetta omaääninen kirjoittaminen – harjoituksessa laajennetaan kuvittelukykyä ja tutustutaan reseptiin tekstityyppinä.

Virittäytyminen (10 min):
Tutustutaan ilmastoystävälliseen ruokaan tutkimalla Ilmatieteen laitoksen, Syken ja Luken ylläpitämän Ilmasto-oppaan sivua “Ilmastonmuutosta voi hillitä ilmastoystävällisellä ruokavaliolla”:
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ilmastonmuutosta-voi-hillita-ilmastoystavallisella-ruokavaliolla

Harjoitus (20 min):
Keksitään resepti kestävän kulttuurin ruokalajille. Ruokalajin keksimisessä voidaan käyttää apuna Tulevaisuuden keksintöjä -harjoituksessa kuvailtua uusien yhdyssanojen luomista, listaamalla esimerkiksi sanoja kategorioista “luonto, tunne, teknologia ja ruoka”.

– Mikä olisi kuvaava nimi ruokalajille? (esim. “sammalpuuro”, “surupihvi”, “moottorismoothie”)

– Mitä tavallisia tai outoja aineksia tähän ruokalajiin tarvitaan? (esim. “puoli kattilallista purovettä, kourallinen sammalta, 1-2 kasvisliemikuutiota, ripaus seikkailunhalua”)

– Ruokalajin valmistusohje ja tarjoiluohje (esim. “Sekoita aineksia tikun avulla retkikattilassa. Anna hautua hiljaisella nuotiotulella puoli tuntia. Nauti hyvän ystävän seurassa tuohikupeista tarjoiltuna. Voit ripotella koristeeksi ketunleipiä.”)

– Muita vinkkejä (esim. “Jos olet erityisen seikkailunhaluisella tuulella, kokeile korvata osa sammaleesta etanoilla.”)

Purku (10 min):
Resepteistä voidaan koota ryhmän yhteinen Kestävän tulevaisuuden keittokirja.

–>Minä ympäristövaikuttajana<–